Kuluva katovuosi voi tarkoittaa monelle maatalousyrittäjälle lapun luukulle laittamista, mutta toisaalta tilanne voi pidemmällä aikavälillä tervehdyttää alaa. Haasteet pakottavat toiminnan kehittämiseen ja kumppanuuksien muodostamiseen niin toimialan sisällä kuin pellolta pöytään -arvoketjussa.

”ONKO KOTIMAINEN RUOKA JO LIIAN HALPAA, JOS MEILLÄ ON VARAA HEITTÄÄ SITÄ ROSKIIN?”

Leipomoala on suoraan riippuvainen kotimaisesta viljaraaka-aineesta, joka on ominaisuuksiltaan maailman parasta. Jos tämän raaka-aineen saatavuus heikkenee, vaikuttaa se myös leipomoalan tulevaisuuteen.

”Suomalainen ruis ja kaura ovat uniikkeja ominaisuuksiltaan. Suomen pitkät kesäpäivät kypsyttävät niistä erittäin ravinteikkaita. Se on syy, miksi kotimaista raaka-ainetta kannattaa vaalia ja maaseudun elinvoimaisuudesta huolehtia”, Vaasan Oy:n toimitusjohtaja Thomas Isaksson taustoittaa.

Isaksson perää suomalaisilta kotimaisen raaka-aineen ja työn arvostamista puheiden lisäksi myös käytännössä. Vaasan on laskenut, että heidän jokaisesta myymästään Vaasan Ruispalat pakkauksesta kaksi palaa 12:sta päätyy hävikkiin. Kokonaisuudessaan Suomessa hukataan 2,2 miljoonaa kiloa ruisjauhoa Vaasan Ruispalat hävikkileivän mukana, mikä ruispaloiksi muutettuna tarkoittaa kahdeksaa miljoonaa pussia. Valtaosa hävikistä syntyy kotitalouksissa. ”Jos kotimaista ruokaa on varaa heittää pois, niin ehkä se on liian halpaa?”, Isaksson ihmettelee.

”Kun viljelijät voivat hyvin, leipomokin voi hyvin.”

Kun hävikkiin lasketaan hukattu työaika ja muu resurssien hukka leivän arvoketjussa, kasvaa osien summa suureksi ja ympäristöäkin kuormitetaan turhaan. ”Tässä kokonaisuudessa jokin mättää ja pahasti. Sen vuoksi haluamme kehittää ruoan arvostusta alkutuotannosta lähtien. Kun viljelijät voivat hyvin, mekin voimme hyvin”, Isaksson valottaa.

Vaasan on itsekin joutunut radikaalisti muuttumaan, jotta yrityksellä on edellytykset toimia leipomona nyt ja tulevaisuudessa. Vaasan sulki peräti kolme leipomoa vuonna 2017, mutta investoi samalla voimakkaasti Vantaan ja Kuusankosken leipomoihin. ”Ne olivat kipeitä päätöksiä, mutta samalla ainoa tapa varmistaa olemassaolomme pidemmällä aikavälillä.”

Elinvoimainen leipomoteollisuus tarvitsee elinvoimaista alkutuotantoa

Jos elinvoimaisuutta ei varmisteta nyt koko pellosta pöytään -arvoketjussa, niin eräänä kauniina päivänä ei ole tarjolla enää suomalaista leipää ja muita kotimaisia viljatuotteita. Vaasan on tehnyt puheista tekoja vahvistamalla yhteistyötä alkutuotannon kanssa yhä useammilla ruisviljelysopimuksilla. ”Näin voimme yhdessä kehittää viljelyä eteenpäin. Valitsemme esimerkiksi leivän kannalta parhaita lajikkeita ja haluaisimme omistajamme Lantmännenin kautta tarjota viljelijöille tulevaisuudessa parhaita toimintapoja ja digitaalisia työkaluja heidään työtä tukemaan”, Isaksson taustoittaa.

Suomalainen leipä on meistä parhaimmillaan kotimaisesta viljasta leipurin ammattitaidolla leivottu tuote. ”Tämä arvopohja löytyy jokaisesta leivästämme. Esimerkiksi Vaasan Ruispalat ilman suomalaista ruista olisi henkisesti eri juttu”, Isaksson summaa.

Vaasan on sitoutunut käyttämään kotimaista ruista

Vaasan kasvattaa entisestään sopimusviljelyn kautta ostamansa kotimaisen rukiin osuutta. Yritys aloitti hiljattain yhteistyön sisaryrityksensä Lantmännen Agron kanssa kotimaisen rukiin hankinnassa ja sopimusviljelyssa. Yhteistyön tavoitteena on varmistaa kotimaisen rukiin saantia ja kysyntää, edistää rukiinviljelyn elinvoimaisuutta ja parantaa viljan hankintaketjun läpinäkyvyyttä Suomessa. Yhteistyön myötä Vaasan hankkii jatkossa sopimusviljelyn kautta kolmasosan ruisjauhoistaan.

Lue lisää: www.vaasan.fi