Petri Arovuori

Ensi vuonna 200 vuotta täyttävä Sinebrychoff on Pohjoismaiden vanhin panimo, jonka juuret ovat Helsingissä, mutta sen toimipaikka on vuodesta 1992 ollut Keravalla. Sinebrychoff valmistaa oluita, siidereitä, muita mietoja alkoholijuomia, energiajuomia sekä Coca-Colan virvoitusjuomat Suomessa.

Sinebrychoff on sitoutunut Carlsberg-konsernin Together Towards ZERO –ohjelmaan. Käytän-nössä tämä tarkoittaa, että vuoteen 2030 mennessä Sinebrychoffin panimo on hiilivapaa ja että juomien valmistamiseen tarvittavan veden määrä on puolitettu. Molemmissa riittää haastetta, mutta eteenpäin on mentävä niin ilmaston kuin vesien suojelemiseksi.

Sinebrychoff sitoutunut Itämeren suojeluun

Sinebrychoffin oluen tuotanto on riippuvainen luonnosta saatavista raaka-aineista: puhtaasta vedestä ja suomalaisesta ohramaltaasta. Vuodesta 2014 Sinebrychoff on tehnyt yhteistyötä Elävä Itämeri -säätiön eli Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa ja sitoutunut edistämään Itämeren hyvinvointia.

”Sitoumuksemme koskee vedenkäytön tehokkuuden kehittämistä, oluen valmistuksessa syntyvän hiilidioksidin talteenottoa sekä Itämeri-näkökulman ottamista mukaan mallasohratila-auditointeihin”, kertoo Sinebrychoffin pääpani-
momestari Tapio Kangas-Heiska.

Itämeriystävällinen jouluolut

Suomen vanhimman Jouluoluen ohramaltaan voi jo 11. kerran jäljittää nimikkotilalle. Vuoden 2018 KOFF Jouluoluen ohra tulee viljelijä Petri Arovuoren tilalta Hausjärven Oitista. BSAG:n hyväksymänä tuotteena KOFF Jouluolut on Itämeri-ystävällinen lähiolut.

Jouluoluen viljelijä valittiin mallastaja Viking Maltin auditoimista mallasohran sopimusviljelijöistä, sato oli vuoden 2017 sato. Mallasohran matkan voi näin jäljittää pellosta pöytään. Arovuoren sukutilan Harbinger-ohra täytti kaikki Sinebrychoffin yhdessä BSAG:n ja Viking Maltin kanssa asettamat vaatimukset, mm. oikeanlainen viljelykierto, lannoitus, vesihuolto ja ympäristön suojelu.

”Viime vuoden kesä oli sateinen, mutta kasvuolosuhteet olivat paremmat kuin tämän vuoden helteissä. Olen itsekin oluen ystävä ja onhan se todella hienoa, että juuri oman pellon ohra pääsee Jouluolueen tarkan seulan jälkeen. Tilallamme on aina otettu kaikki ympäristöasiat tarkkaan huomioon”, Petri Arovuori kertoo.

Arovuoren tilalla on 200 hehtaaria mallasohraa, ja se on tilan pääkasvi. Tilalla viljellään myös kuminaa. Petri Arovuori on pitänyt tilaa itse 17 vuotta, mutta suvulla tila on ollut jo yli 100 vuotta.

Hyötyykö maaseutu oluen korkeasta verotuksesta?

Suomessa on oluen osalta EU-maiden korkein alkoholivero, joka vaikuttaa niin kannattavuuteen, työllisyyteen kuin kuluttajien valintoihinkin. Hallitus päätti budjettiesityksessään jälleen kerran tilkitä valtion budjettivajetta panimojuomilla. Alkoholivero on nousemassa yhteensä 30 miljoonalla eurolla, oluelle korotusta tuli nykyiseen olutverotasoon 2,7 %.

Mikäli eduskunta hyväksyy korotukset, Suomi vahvistaa ykkösasemaansa koko EU:ssa olutta eniten verottavana valtiona. Suomen olutvero tulee olemaan esimerkiksi seuraavaan valtioon Irlantiin verrattuna peräti 62,3 % korkeampi, Ruotsiin verrattuna 73,7 % korkeampi ja Viroon verrattuna 97,7 % korkeampi.

Sinebrychoffin viestintä- ja yhteiskuntavastuujoh aja Marja-Liisa Weckström.

”Kyseessä on jo kolmas korotus peräkkäin, jossa mietojen alkoholijuomien korotus on korkeampi kuin vahvojen alkoholijuomien korotukset. Kaikista EU-maista on Suomessa jo ennen suunniteltuja korotuksia kolmanneksi pienin ero mietojen ja vahvojen alkoholijuomien verotuksessa. Toisin kuin muissa EU maissa, nykyisellä valmisteverojen korotusten jakaumalla Suomessa edelleen suositaan vahvojen alkoholijuomien kulutusta. Tämä on yleisestä eurooppalaisesta alkoholipolitiikasta poikkeavaa politiikkaa. Lisäksi niin mietojen kuin väkevien viinien verotus on oluita lievempää, mitä on vaikea ymmärtää”,  sanoo Sinebrychoffin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Marja-Liisa Weckström, joka on myös Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton viestintäryhmän puheenjohtaja.

Panimoalalla suuri työllisyysvaikutus

Viime vuonna panimoala työllisti Suomessa suoraan 1 684 henkilöä, koko arvoketjussa raaka-aineiden tuotannosta kuluttajille asti työllistävä vaikutus oli noin 26 000 henkilöä. Näiden joukossa on 1000 mallasohran viljelijää. Mikäli alkoholinveronkorotus kohdistuu jatkossakin olueen, uhkaa se mm. näiden viljelijöiden työllisyyttä, sillä on todennäköistä, että matkustajatuonti lähtee uuteen nousuun uuden alkoholilain aiheuttaman pienen laskun jälkeen. Yli 60 prosenttia maahantuodusta oluesta on jo tällä hetkellä muualla kuin Suomessa valmistettua.

Työpaikkojen kautta Suomen valtio sai panimoalalta verotuloja vuonna 2017 noin 330 miljoonaa euroa, ja alan kerryttämä kokonaisveropotti oli 2 miljardia euroa. Suuri osa tästä on valmisteveroja. Valmisteveroilla tulisi olla jokin katto, jotta ala voisi investoinneilla osallistua myös muihin kuin verotalkoisiin – mieluummin ilmastoystävällisen kotimaisen oluenvalmistuksen kehittämiseen.

Lue lisää:
https://sinebrychoff.fi/
http://www.panimoliitto.fi/