Vesiensuojelutarkoituksssa kipsiä levitetään 4 tonnia hehtaarille. Levitykseen soveltuvat kalkin tai kuivalannan levityskalustot.

Peltojen kipsikäsittely on todettu tehokkaaksi ja nopeasti vaikuttavaksi vesiensuojelukeinoksi.

Laajasta pilottihankkeesta saadut kokemukset ovat vahvistaneet, että levitys on sovitettavissa muiden peltotöiden lomaan ja kipsin laajamittainen käyttöönotto on logistisesti toteutettavissa.

Pilottihankkeessa kipsiä levitettiin Liedossa ja Paimiossa yhteensä 1550 peltohehtaarille syksyllä 2016.

Peltolevitystä hankkeessa kokeilleet 55 viljelijää ovat suhtautuneet kipsiin myönteisesti. Kyselyn mukaan valtaosa olisi valmis käyttämään kipsiä uudelleen tai suosittelemaan sitä muille. Huolet kipsikäsittelyn aiheuttamasta sadon pienentymisestä tai peltomaan kovettumisesta vähenivät kolmivuotisen hankkeen aikana. Yhdelläkään viljelijällä ei ole ollut havaintoja kipsin heikentävästä vaikutuksesta satoon tai maaperään.

Kipsi vähentää fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin puolella. Pellolle levitettävä kipsi nostaa maan ionivahvuutta, jolloin eroosio sekä fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoutuminen vähenevät. Fosfori säilyy kuitenkin kasvien käytettävissä. Kipsin vesistökuormitusta vähentävä vaikutus kestää noin 5 vuotta.

Kipsitykseen soveltuvia peltoja on Suomessa yli puoli miljoonaa hehtaaria, noin neljännes koko peltoalastamme. Kipsin sisältämän helppoliukoisen sulfaatin vuoksi kipsin levitys on suositeltavaa ensisijaisesti suoraan mereen laskevilla vesistöalueilla. Pellolle levitetystä kipsistä peräisin olevan sulfaatin huuhtoumaa ja vaikutuksia vesieliöstöön on tutkittu, eikä sen ole havaittu aiheuttavan uhkaa vesieliöstölle.

Itämerta rehevöittäviä fosforipäästöjä on pystytty tehokkaasti vähentämään viime vuosikymmeninä sekä teollisuudessa että yhdyskunnissa. Maatalouden fosforikuormituksen vähentäminen on hitaampaa, koska se vaatii pitkäjänteistä työtä peltojen fosforitasojen laskemiseksi. Kipsi täydentäisi hyvin nykyistä keinovalikoimaa, koska se vähentää huuhtoumaa nopeasti, parantaa rannikkovesien tilaa ja antaa lisäaikaa fosforitasojen laskuun. Kipsitys ei myöskään vähennä viljelyalaa tai satoja eikä edellytä muutoksia viljelykäytännöissä.

Peltojen kipsikäsittely tulisi ottaa laajaan käyttöön sisällyttämällä se vesiensuojelun tehostamisohjelmaan ja EU:n maataloustukien piiriin.

SAVE-tutkimushanke on toteutettu Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen toimesta ja ympäristöministeriön rahoituksella. Tutkimus pohjautuu laajaan pilottiin, joka toteutettiin yhteistyössä EU Central Baltic -ohjelman rahoittaman NutriTrade-hankkeen kanssa.

Lisätietoja kipsikäsittelystä löytyy SAVEhankkeen sivulta:
https://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/