Asiakaslähtöistä sahausta ja jatkojalostusta

Keitele Forest -konserni jalostaa suomalaista tukkipuuta korkealuokkaiseksi sahatavaraksi, komponenteiksi ja liimapuuksi. Perheyrityksen perustana ovat visionäärinen yrittäjyys, asiakaslähtöisyys, uusimpaan tekniikkaan perustuva tehokkuus, ympäristön huomioonottaminen ja osaava henkilöstö.

previous arrow
next arrow
Slider

 

Keitele Forest -konsernin hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio havaitsi 1970-luvun lopulla ison puutavarakaupan konttorinjohtajana, että alalta puuttuivat määrämittapituudet ja asiakaslaadut.

Ilkka Kylävainio
Kuva: Timo Hartikainen

Kylävainio suunnitteli uuden tekniikan nopean sahalaitoksen ja esitteli sen konsernin johdolle. Johtaja ilmoitti: ”Me sahaamme ja sinä myyt.”

”Keiteleen kummisedät” hakivat kuntaan sahayrittäjää. Kylävainio sai rahoituksen ja perusti vuonna 1981 Keiteleen Teollisuussaha Oy:n, joka sahasi ensimmäisenä vuotena 9 800 kuutiota.

”Olimme Pohjoismaiden ensimmäinen vain pienpuuta sahaava laitos ja tarjosimme asiakkaidemme toivomia mittoja ja laatuja. Uusin tekniikkamme antoi raamisahoihin verrattuna viisinkertaisen nopeuden.”

 

Kilpailukyky oli kunnossa, ja sahan tuotanto kasvoi vuosittain. Kylävainio keskittyi palvelemaan erityisesti huonekaluteollisuutta ja sisustuspaneelien tuottajia.

Keiteleen Teollisuussahalle puuta toimitti iso integraatti, joka katkoi tukit silmävaraisesti noin-pituuksiin. Keiteleen liikeidea oli palvella asiakkaitaan määrämittapituuksilla, joten oli välttämätöntä perustaa oma puunhankintayhtiö Keiteleen Teollisuuspuu.

”Pystyimme jo silloin käyttämään myös lyhyitä tukkeja. Tukkisaanto oli hyvä ja ilahdutti myös metsänomistajia.”

Mikko Kylävainio
Kuva: Timo Hartikainen

Vuonna 1992 yhtiö alkoi toimittaa Japanin markkinoille liimapuun raaka-ainetta. Vuonna 1994 järeä uusi sahalaitos aloitti Keiteleellä ja yli kaksinkertaisti liikevaihdon. Keitele ryhtyi valmistamaan myös ikkunateollisuuden komponentteja optimoivalla katkaisulinjalla ja tarkkuuskatkottua höylätavaraa suurtehohöylälinjalla.

2000-luvun alussa tähtäimessä olivat USA:n markkinat, mutta epäedulliset valuuttakurssit sotkivat suunnitelmat. Sen sijaan vientiä tehostetiin Aasiaan ja erityisesti Japaniin. Pieni organisaatio pystyi reagoimaan herkästi ja ottamaan uuden suunnan.

1990-luvun lopulta alkaen Kylävainion pojat tulivat yrityksen toimintaan ammattimaisesti mukaan. Matti Kylävainio keskittyi sahatavaraan, Mikko Kylävainio liimapuuhun ja puujalosteisiin.

Pienpuuveistosahalinja investoitiin 2002 ja 2005 valmistui liimapuutehdas, jonka kapasiteetti on 150 000 kuutiota vuodessa. Järeä pääsahalinja uusittiin vannesahalinjaksi 2012.

Matti Kylävainio
Kuva: Timo Hartikainen

Keitele osti 2014 sahan Alajärveltä, ja 2015 yhtiö investoi tulevaisuuden saha- ja puutuotetehtaan Kemijärvelle. Keitele Forest -konserni jalostaa itse puolet sahatavarasta ja se tehdään saman katon alla.

”Keitele-konserni on 37 vuodessa investoinut yli 200 miljoonaa euroa. Olemme jatkuvasti kouluttaneet henkilöstöämme ja työllistämme sahatavaratehtailla ja jalostuksessa 500 ja välillisesti maakunnissa 1 500 henkilöä”, Ilkka Kylävainio kertoo.

Sahat metsä- ja biotalouden perusta

Tukkipuun kasvattaminen ja sahateollisuus on metsätalouden perusta ja merkittävä maaseudun työllistäjä, sillä se vastaa 70 prosentista metsänomistajan kantorahatuloista. Myös biotalouden kehittäminen ja toimivan raaka-ainehuollon turvaaminen vaatii toimivaa sahateollisuutta, joka investoi ja kehittyy.

”Sahatavaran ja puujalosteiden käyttö rakennusmateriaalina on ekologinen teko, koska puurakennukset sitovat hiilidioksidia hyvin pitkäksi ajaksi. Tukkipuuta ei pitäisikään käyttää nopean kierron tuotteisiin, jossa hiilidioksidi palautuu nopeasti ilmakehään”, johtaja Matti Kylävainio korostaa.

Metsänhoito ja sen suunnittelu, korjuu ja kuljetukset ovat merkittäviä työllistäjiä maaseudulla ja metsänomistuksen keskittyminen ja ammattimaisen metsänhoidon lisääntyminen luo elinvoimaa ruuhka-Suomen ulkopuolelle. Metsien verotusta tulisi kehittää nykyisestä varallisuuslähtöisestä tulokulmasta pikemminkin alkutuotannon tuotannontekijä -suuntaan.

”Suomessa uusiutuvan energiapolitiikan perustana pitäisi olla metsätalous. Tämä vaatii kokonaisvaltaista, yhteistä näkemystä, metsänomistajien ja teollisuuden arvokeskustelua, sekä kansallisen metsäpolitiikan päivitystä.”

Jalostus tuo lisäarvoa

Jalostettujen tuotteiden kysyntä maailmalla kasvaa nopeammin kuin perussahatavaran kulutus. Jalostus antaa uusia mahdollisuuksia Keitele Forest -konsernin asiakaslähtöiseen toimintatapaan ja mahdollistaa myös perinteistä tukkipuuta lyhyemmän ja pienemmän puun käytön Keiteleen sahoilla.

Johtaja Mikko Kylävainion mukaan liimapuun ja höylättyjen puutuotteiden valmistus on luontainen jatko asiakaslähtöiselle sahaukselle. Markkinakohtainen tuotteiden räätälöiminen vaatii enemmän vaivaa, mutta jalostusasteen noustessa myös tuotteen arvo kasvaa.

Keiteleen jalostetuista tuotteista yli 90 prosenttia menee vientiin, suuri osa alan kilpailuimmille markkinoille Japaniin.

Sahojen kannattavuus koetuksella

Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori huomauttaa, että Suomen ja muiden maiden sahateollisuuden kannattavuusero on nyt ennätyksellisen suuri. Tukin hinnannousu meillä on ylittänyt sahatavaran hintojen nousun.

”Suhdannehuippu oli alkuvuonna 2018, ja nyt kannattavuuden ennustetaan vielä laskevan. Perussahatavaran jalostusarvoa pitäisi nostaa.”

Hyvin vetänyt vienti Kiinan markkinoille pienentyi tämän vuoden tammi-heinäkuun aikana 36 prosenttia edellisvuodesta. Kiinan-kauppaa on voitu jonkin verran korvata viennin kasvulla esimerkiksi Egyptiin ja Algeriaan.

Keitele Forest -konserni

  • perustettu 1981
  • liikevaihto 270 milj. euroa
  • 500 työntekijää
  • tukkipuun käyttö 2,2 milj. kuutiota / v
  • sahatavaran tuotanto 900 000 kuutiota / v
  • vienti 93 prosenttia myynnistä

http://www.keitelegroup.fi/